Close enough to start a war

Eiköhän jokaiselta meistä ole joskus kysytty, mitä toivoisi, jos saisi kolme toivomusta. Olen jo pitkän aikaa pallotellut ajatuksella, että mun täytyisi joskus pysähtyä oikeasti miettimään tätä. Aiemmin vastaukseni on tylsästi ollut "lisää toivomuksia" tai jotain hätäisesti tekaistua. Päätin pohdiskella, mitkä asiat elämässäni nousevat tämän kysymyksen myötä pintaan. 


Ensimmäiseksi mieleeni tuli, että tahtoisin minulle rakkaiden ja läheisten ihmisten olevan onnellisia. Se saattaa kuulostaa jollain tasolla tekopyhältä, muttei ole sitä. Olen empaattinen ihminen, joten nautin muiden onnesta. Itsekkäästi ilmaistuna silloin, kun se ei astu jatkuvasti omien varpaideni päälle. Tämä ei siltikään tarkoita, ettenkö olisi valmis edesauttamaan muiden tyytyväisyyttä. :) Tällä hetkellä tähän kohtaan sisältyy harras toivo siitä, että perheeni sisäiset asiat järjestyisivät, sen enempää tätä avaamatta.


Seuraavaksi nousi ajatus, että tahtoisin rahaa. Tätä avattuani totesin, että ehkäpä tahtoisin sittenkin kyetä teleporttaamaan, sillä suurin rahasyöppöni on tällä hetkellä matkat. Ja olisi mahtavan houkuttelevaa viettää viikonloppu rantalomakohteessa tai vaellella yö kallioilla. Tämän toivomuksen parhaita puolia olisi se, että pääsisi matkailemaan paljon ja näkisi uusia kulttuureita. Vaikka olenkin hieman ehkä ujostunut vähän vanhetessani, olisi silti mahtavaa päästä tutustumaan uusiin ihmisiin ja nähdä valtavan kauniita maisemia. Kun oikein tässä mietiskelen, syttyy melkoinen matkakuume! 


Kolmanneksi toivoisin niinkin tylsää asiaa kuin terveyttä. Mielestäni elämisen onni rakentuu monista asioista. Terveyden merkityksen usein huomaa vasta, kun omaa terveydentilaansa on syytä epäillä. Siksi tahtoisin elää koko elämäni vammautumatta ja perusterveenä.


Mieleeni juolahti samantien tulva uusia toiveita, joten ehkä alkuperäinen toiveeni oli sittenkin ainut oikea. Toivomuslistallani ei oikeastaan ollut sen suurempaa merkitystä, joten voisin kertoa hieman eilisestä päivästäni. 
Mulla oli eilen todella hyvä päivä! Ja koska olin hymy korvissa pitkin päivää, lupasin itselleni kirjoittaa angstaamisen sijaan jotain kivaakin tänne. :) 
Noh, eilen olivat mummoni 70-vuotispäivät, ja oli ihanaa nähdä mummo niin hyvällä tuulella. Pitkin viikkoa väsäsin hänelle korttia, jonka koin lopulta onnistuneen. Ollessamme mummolassa saapui paikalle yllätysvieraina äitini eno vaimonsa ja tyttärensä kanssa. Tyttärellä eli äitini serkulla oli mukanaan aivan järjettömän valloittava pikkuvintiö, joka paljastui pikkuserkukseni. Mikä olisi hellyyttävämpää kuin konttaava ja iloisesti kiljahteleva kikkarapää? Näin serkutartani ja hän pyysi mua ja veljeäni huomiseksi yökylään, jee! Hyvään päivääni sisältyi myös käynti serkkupoikani uudella kämpällä, joka on vielä remontin keskellä, sekä paljon läksyjen tekoa ja Ylpeys ja ennakkoluulo-teoksen muutama ensimmäinen luku. Ainiin ja tuoretta ruisleipää, voileipä- ja täytekakkua! 
Tänään sitten onkin seikkailtu Pasilassa ja Helsingissä, ensin Studiamessuilla ja siitä syömässä (ja yllättäen jälleen Arnoldsissa.) Illasta Wilma tuli tänne käymään, mikä oli superjeeees! Innostajatkin jaksoivat innostaa ja nyt olen ehkä kokemassa nälkäkuolemaa, joten voisi mennä syömään.


Ps. Jouluinto se jo alkaa munkin mieleen ryömiä, siitä ehkä lisää myöhemmin. c: