So why don't just we go

Oletteko koskaan nähneet suloisempia varpaita? :3

Ärr, syysloma se on kerennyt jo miltei päätökseen.

Syysloman aloittavan perjantain vietin yökyläilemällä ystävättäreni Sneckin luona Haarishoodeilla. Tämän naikkosen seurassa ei kyllä koskaan tule tylsää - sain jopa napatuksi videolle hänen ja veljensä toikkaroinnin. Oli kyllä hupaisa ilta ja vähintään luvattomasti syötävää kun kannoimme kaupasta juustonaksuja, namusia, nuudeleita ynnä muuta terveellistä. 

Lauantaiaamuna suunnistin serkkuni ja hänen poikaystävänsä tykö katselemaan muutaman (=9) jaksoa Paavo Pesusientä. Oli mukava nähdä serkkua vähästä aikaa. Iltapäivästä olikin aika toivottaa tervetulleeksi toivottu vieras, kun Aappo saapui seikkailuiltaan luokseni palautumaan ja lomailemaan. Kauan ei sankari saanut olla rauhassa, sillä heti sunnuntaina tupaamme tulvi muutama kappale sukulaisiani; kummitäti ja -setä, eno vaimonsa kanssa, isovanhemmat ja samainen serkkuni poikaystävänsä kera. Kahvittelimme aikaisessa syntymäpäivieni johdosta.

Ei vissii miellyttäny ku pelasin?

Keskiviikkona Aappo suuntasi Helsinkiin tapaamaan ystävätärtään kun mä sillä välin moikkailin jälleen Sneckiä ja hänen ystäväänsä Tritä. Olimme linnoittautuneet McDonaldsiin, mutta hetkeen en taida naamaani näyttää siellä sen jälkeen, kun Tri ystävällisesti kaatoi pirtelön Sneckin päälle saaden aikaan melkoisen sotkun. Epätoivoisten siivousyritysten jälkeen luovutimme ja hiippailimme ulos pikaruokalasta vähin äänin. Piakkoin seurasin komeampaa osapuoltani Helsinkiin ja näimme yhteistä kaveriamme Elinaa. En ollut Elinaa vuoteen nähnytkään ja tällä kertaa oli riittävästi aikaa kuulumisten vaihtamiseen. 

Torstaina täytin sen kirotun seitsemäntoista vuotta ja sainkin viettää päiväni kullan kainalossa, mikä oli lyömätön lahja. Kulutimme päivän hakkaamalla NHLlää ja katselemalla leffoja. Äidin vinkistä vaadin herralta prinsessakohtelua ja kyllä se kun vähän potki. ;) Onnistuin myös epäonnistumaan pakastepullien paistossa, mikä musta on jo saavutus sinänsä. Se, kun uuni ei ole lämmin. Illemmalla Sini, Mila ja Viukku poikkesivat käymään, ja sain heiltä lahjaksi suloisen Pikku Myy-joulukalenterin, jolla kuuleman mukaan voin laskea päiviä koeviikkoon. :D

Aapon ja hedelmälautasen kohtaaminen

Perjantaina pyörähdimme jälleen Helsingissä polttamassa rahaa ja sain ostetuksi söötin pipon, venytyskorun ja napakorun. Kävimme Chico'sissa syömässä ja ah, sain Aapon houkuteltua Arnoldsiin. Siellä käynti oli ehdottomasti päivän kohokohta, sillä en voi vastustaa kinuski-donitseja. ♥ Loppuviikko on kulunut änäriä tykittäessä ja vieläkin leffoja katsellessa. Täytyy mainita, että muutamaankin otteeseen voitin Aapon. Tänään oli jälleen aika jättää haikeat hyvästit ja alkaa odotella taas tulevaa yhteistä aikaa. Loppuillan aion käyttää nuolemalla haavojani ja möykkyilemällä nuudelikulhon ja cokislasin kera. Voisin myös, jälleen kerran, koittaa katsoa BBtä kiinni. Hups?

Ps. When you're around

I just know

who I can't live without

Vie mut maailman reunaan

Kaukaisimmalle rannalle
Vie minne päättyy tie
Harmaasta kaupungista
Kaukaisimmalle rannalle
Vie alle tähtien

On iltoja
Kun kaikki äänet katoaa
Ja kadut kääntää selkänsä

Sä varjoihin
Voit mulle käden ojentaa
Kun tutut polut eksyttää

☆

For I'm just like you

No kappas.

Tämä talo on pikkuhiljaa alkanut tuntumaan kodilta ja viime viikonloppuna sain viimeinkin purettua viimeisetkin pahvilaatikot, kun isän kanssa urakalla kokosimme Ikeasta raahattuja kalusteita. Tänä aamuna heräsin isän soittoon, että viimeinkin saan huoneeseeni patjan tilalle sängyn. Olisin kiljunut riemusta, ellei kello olisi ollut 10.14.

Okei tässä mun pöllötaulu johon olen aivan rakastunut. :> 

Se on jotenkin niin hellyyttävä ja saa mut hyvälle tuulelle.

Eilettäin istuskelin kouluamme läheisen Nesteen pihalla ja odottelin kyytiäni saapuvaksi ja totta mä mietin, että kuinka tuun selviämään talvesta? Onkohan se nää lämpimät kesät, jotka on tehny musta entistä enemmän kaikkea muuta kuin talvieläimen.

Eilen vietettiin Tompan 17-vuotissynttäreitä niiden luona. Oli aivan ihanaa nähdä vanhojakin kavereita ja olla yhdessä vähän kuin vanhalla porukalla. Satuin tosin olemaan porukan ainut tyttö, joten toivoin koko illan saavani naispuoleista seuraavaa herrojen tyttöystävistä, joita ei kuitenkaan kuulunut paikalle. Petrasta näin onnekseni vilauksen. Ruoka ( ja juoma ) oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Sitä mä vaan mietin, miten mies ei osaa yksinään edes paistaa patonkia? Kutsutuista meitä oli paikalla tietääkseni 8/9 ja illan mittaan paikalle pyrähtivät myös seitsemän ystäväämme. Viihdyin hyvin vaikka pojat kertaalleen keksivätkin ruveta kinastelemaan. Loppuillasta siirryin alakertaan junioriosastolle pelailemaan Tompan pikkuveljen kanssa ja seuraamme liittyi myös heidän isosiskonsa Laura, johon oli ilo tutustua. Uusia tuttavuuksia olivat myös Tompan ystävät Keravalta, jotka hekin vaikuttivat oikein kivoilta. :> Varsin epämääräistä kuvamateriaalia on todennäköisesti luvassa myöhemmin.

Omenatuoksukynttilät ovat myös mun uusi rakkaus.

No miten muka voi olla jo  lokakuun puoliväli? Oon taas horrostellu urakalla ja sen ehkäpä huomas myös mun koeviikon tuloksista. Nyt vaan leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä! Jees jees ensviikko on melko kiireinen ja viikonloppuna olis sit tarkoitus ton yhden öhkömönkiäisen kipittää tänne tossutettavaksi syyslomaviikon ajaksi. Aikomuksena on nähdä ehkäpä yhtä yhteistä ja muutamaa mun kaveria ja Helsingissä pyörähtää. On tätä jo hetki odotettukin. :>

Yli kaiken mä vihaan sitä tilannetta, kun on kahden hyvän ystävän välissä.

Sitä mä olen tällä hetkellä enkä kuollaksenikaan tiedä, mitä tehdä. 

Ratkoisipa maailma joskus omat ongelmansa. :)

Päätin pakottaa poikaystäväni ostamaan mulle tälläisen.